thomasnyqvist.fi

kohta.fi

Thomas Nyqvist tunnetaan syvällisestä kiinnostuksestaan maalaamiseen ajattelun järjestelmänä, tiedollisena perinteenä ja jatkuvan muutoksen leimaavana käytäntönä. Maalattu kuva ja erityisesti maalattu tila ovat hänen välineensä ja viestinsä ensimmäisestä näyttelystään 1970-luvun lopulta lähtien. Nyqvistille maalaus ei ole oma pieni eristetty maailmansa, vaan muodoltaan enemmän tai vähemmän hallittavissa oleva mikrokosmos, joka avautuu kohti suurta tuntematonta. Ehkä vähemmän tunnettua on Nyqvistin kiinnostus elokuvaan ja valokuvaukseen vaihtoehtoisena tapana tarkkailla ympäristöä ja vaikuttaa maailmaan yhtä omaehtoisesti ja vaativasti kuin maalaustaide. Nämä kaksi ”taiteenalaa” rikastuttavat ja haastavat toisiaan hänen työskentelyssään. Nyqvist on jo pitkään käyttänyt omia otoksiaan visuaalisina lähteinä rakennettuja tai tuhottuja tiloja käsitteleville, öljyllä kankaalle toteutetuille meditaatioilleen.

*

Sedan debuten i slutet av sjuttiotalet har Thomas Nyqvist varit välkänd för sitt djupgående engagemang för måleriet som tankesystem, kunskapstradition och ständigt föränderlig praxis. Den målade bilden, och särskilt det målade rummet, är hans uttrycksmedel och hans budskap. Nyqvists måleri är ingen liten eller sluten värld utan ett mikrokosmos – mer eller mindre behändigt till formatet men vidöppet mot det stora okända. Mindre känt är kanske hans mångåriga intresse för filmen och fotografiet som ett annat sätt att betrakta och påverka världen, lika egenartat och krävande som måleriet. För att få dessa två ”discipliner” – en term som visserligen bör tas med en nypa salt i konstsammanhang – att berika och utmana varandra har han länge använts sig av egna ögonblicksbilder som visuella källor för meditationer i olja på duk över byggda och förstörda rum.

*

 

Since he first exhibited in the late 1970s Thomas Nyqvist has been well known for his profound engagement with painting as a system of thought, a tradition of knowledge and a practice marked by continuous change. The painted image, and especially painted space, is his medium and his message. For Nyqvist painting is not a small, sealed-off world of its own but a microcosm of more or less manageable format, wide open to the big unknown. Perhaps lesser known is his interest in lens-based imagery as an alternative ’discipline’ (although this term should be taken with a grain of salt in any art context) for observing and influencing reality, as specialised and demanding as painting. To make photography and painting enrich and challenge each other, Nyqvist has long used his own snapshots as visual sources for meditations in oil on canvas on built and ruined spaces.
Anders Kreuger